Liikunnan aluejärjestöjen verkostoissa on voimaa

Liikunnan aluejärjestöt edistävät suomalaisten hyvinvointia tukemalla liikuntaa ja sen olosuhteita alueillaan. Aluejärjestöt pyörittävät myös useita verkostoja, jotka tuovat voimaa ja vauhtia liikunta-asioihin. Miten yhteistyötahot innostuivat aluejärjestöjen koulutuksista? Entä, miten verkostot tiivistävät yhteistyötä aluejärjestöjen kanssa?  

Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun (ESLU) nuorisopäällikkö Tarja Nieminen toteaa, että aluejärjestöjen yhtenä tehtävänä on valtakunnallisten ohjelmien jalkauttaminen paikallisesti. Aluejärjestöt vievät viestiä eteenpäin, kokoavat alueellisia verkostoja ja edistävät yhdessä sovittuja asioita käytännön teoiksi. 

Alueellisissa verkostoissa on mukana muun muassa seuratoimijoita, kuntaväkeä, kuntien hankekoordinaattoreita sekä oppilaitosten henkilökuntaa ja varhaiskasvattajia. Verkostojen lisäksi heille tarjotaan koulutuksia muun muassa seuran hallinnosta, valmentamisesta ja ohjaamisesta, lasten ja nuorten liikuttamisesta sekä aikuisten hyvinvoinnista.  

- Aluejärjestöt viestivät liikunnan merkityksestä koko yhteiskunnalle. Kunnissa tarvitaan liikuntaa mahdollistavia päätöksiä, olosuhteita ja johdon sitouttamista. Esimerkiksi varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen pihojen ja ympäristön sekä sääntöjen tulee tukea lasten ja nuorten liikkumista. Verkostoissa eri toimijat tapaavat toisiaan ja jakavat toisilleen hyviä käytänteitä ja tietoa onnistumisista, Tarja Nieminen pohtii.  

Koulutuksia kouluille Turussa 

Erityisluokanopettaja Mervi Järviö opettaa neljäsluokkalaisia Hannunniitun koulussa Turussa. Hän on myös Turun Liikkuva koulu -koordinaattori. Paikallinen liikunnan aluejärjestö Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) järjestää koordinaattoritapaamisia, joihin Järviökin innokkaasti osallistuu. Hän vie tietoa tapaamisista eteenpäin koulunsa sekä Turun kaupungin yhdysopettajaverkoston opettajille ja vinkkaa koulutuksista. Järviö kiittelee myös LiikUn uutiskirjeitä ja some-kanavia, joiden kautta tieto kiinnostavista asioista leviää hyvin.  

- Nykyiset etäkoulutukset ovat hyviä ja niiden ajankohdat on järjestetty opettajille sopiviksi. Lähikoulutukset, silloin kun niitä pystyi järjestämään, ovat napakoita ja niissä on selkeä yksi aihe. Esimerkiksi Jonot mataliksi -koulutus varmistaa, ettei liikuntatunneilla seistä jonoissa. Koulu sallii opettajille maksuttomat koulutukset työajalla ja järjestää tarvittaessa sijaisen, mutta maksullisiin tarvitsee usein käyttää omaa rahaa. LiikU tulee myös kouluttamaan koululle tarvittaessa. Tietysti korona-aika on asettanut viime aikoina rajoitteita, Järviö kertoo. 

Yhteisiä hankehakuja Savossa 

Kulttuuri- ja liikuntapainotteisen Lapinlahden kunnan varhaiskasvatuspäällikkö Riitta Nieminen on tyytyväinen yhteistyöhön Pohjois-Savon Liikunnan (PSL) kanssa. Niemisen toimialueeseen kuuluu kuusi päiväkotia ja 20 perhepäivähoitajaa.  

- Viime vuodelle saimme hankerahaa AVIlta ja tämän vuoden päätöstä odotellaan. Rahalla järjestämme koulutuksia yksiköidemme henkilöstölle sekä toiminnallisia vanhempainiltoja perheille, joilla on tärkeä rooli lasten liikuttamisessa. Tilaamme hankerahalla koulutukset Pohjois-Savon Liikunnalta ja tämä helpottaa kovasti työtämme, Riitta Nieminen toteaa.  

Liikunnan aluejärjestöjen työ verkostojen kokoajana on arvokasta. Aluejärjestöt vievät viestiä liikunnan tärkeydestä kaikkialle ja muistuttavat liikunnan näkökulmasta kaikessa päätöksenteossa. 

Tästä pääset ilmoittautumaan kevään 2023 verkostotapaamisiin. Tapaamisia on tulossa mm.  varhaiskasvattajille, liikkuva koulu ja opiskelu koordinaattoreille sekä työyhteisön hyvinvointivastaaville.
 
Verkostotyö on myös yksi Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen toimintatavoista. Hankkeeseen olemme saaneet tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisätietoja: www. liikunnanaluejarjestot.fi 

Teksti: Katri Klinga