Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn lasku on tasaantunut

13.12.2023

Peruskoulun 5.- ja 8.-luokkalaisten poikien fyysinen toimintakyky on vahvistunut valtakunnallisesti. 
Tytöillä useita vuosia kestänyt fyysisen toimintakyvyn heikentymisen trendi näyttää tasaantuneen. Tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla lasten ja nuorten toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla, selviää vuoden 
2023 Move!-mittauksista.


Valtion liikuntaneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tiedote

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja. Move!:n tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria omasta fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisessa. Move!-mittaustietoa hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna valtakunnallisesti ja alueellisesti. Mittaustuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena.

Syksyn 2023 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin yhteensä yli 111 000 oppilaan mittaustulokset. Move!-mittausten perusteella 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisen toimintakyvyn lasku on tasaantunut ja jopa osin kääntynyt nousuun valtakunnallisesti. Pojista yhä harvemmalla oli alhainen fyysinen toimintakyky, ja poikien kestävyyskunto sekä liikkuvuus ovat parantuneet. Tyttöjen tulokset ovat pysyneet ennallaan tai hieman parantuneet viime vuodesta. Edelleen kuitenkin 5.- ja 8.-luokan oppilaista reilulla 38 %:lla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. 

Fyysisen toimintakyvyn alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä 5.- ja 8.-luokkalaisilla. Tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla. Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla sekä Helsingin kaupungissa fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset olivat valtakunnallisia tuloksia parempia. Keski-Pohjanmaan, Lapin, Kymenlaakson, Satakunnan ja Kainuun hyvinvointialueiden tulokset olivat valtakunnallisia tuloksia heikompia.

– On ilahduttavaa, että fyysisen toimintakyvyn kehityksessä näkyy positiivisia merkkejä. Monessa perheessä, koulussa ja kunnassa on ehkä kiinnitetty entistä enemmän huomiota lasten ja nuorten liikkumiseen ja toimintakykyyn. Edelleen kuitenkin merkittävällä osalla lapsia ja nuoria fyysinen toimintakyky kaipaa harjoitusta, joten hyviä toimenpiteitä on syytä jatkaa. Erityisen tärkeää on huomioida oppilaat, joiden toimintakyky on heikentynyt. Riittävä fyysinen toimintakyky edistää terveyttä, mutta myös oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, sanoo Move!-järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.


Toimintakyvyn ja liikkumisen edistäminen vahvasti esillä hallitusohjelmassa

Lasten ja nuorten fyysisellä toimintakyvyllä on merkittäviä vaikutuksia niin yksilön hyvinvointiin kuin laaja-alaisesti kaikkialle yhteiskuntaan. Lasten ja nuorten toimintakyvyn haasteet heijastuvat muun muassa varusmiespalveluksen suorittamiseen, monille aloille hakemiseen, opiskelu- ja työkykyyn, sairastavuuteen ja sairauspoissaoloihin, eläköitymiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma sisältää lukuisia kirjauksia liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma. Osana Suomi liikkeelle -ohjelmaa nostetaan esiin Move!-järjestelmän hyödyntäminen liikkumisen edistämisessä.

– Move!-tulosten avulla voidaan tunnistaa erityisesti ne lapset ja nuoret, joiden fyysinen toimintakyky herättää huolta. Jatkossa on tärkeää, että näille oppilaille voidaan tarjota esimerkiksi henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ja muita tukitoimia liikkumisen edistämiseksi. Tätä varten tarvitaan muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden hyvää yhteistyötä. Lisäksi me kaikki aikuiset voimme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että lapsille ja nuorille mahdollistetaan fyysisesti aktiivinen arki, toteaa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist. 


Kunnissa ja hyvinvointialueilla löydetty hyviä käytäntöjä liikkumisen edistämiseksi

Monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla on tunnistettu lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn haasteet sekä kokeiltu hyviä toimintatapoja toimintakyvyn ja liikkumisen edistämiseksi. Kunnissa on kehitetty esimerkiksi Move!-polkuja, joiden avulla fyysiseen toimintakykyynsä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan ohjata esimerkiksi liikuntaneuvontaan tai liikuntakerhoon. 

Esimerkiksi Helsingin kaupunki on kehittänyt KouluPT-toimintaa, joka on kaupungin tarjoama maksuton matalan kynnyksen liikuntaneuvontapalvelu yläkouluikäisille nuorille. Toiminnassa nuori voi tutustua ohjaajan kanssa oman alueensa liikuntatarjontaan, osallistua alueensa KouluPT-pienryhmätoimintaan sekä saada kannustusta omaehtoiseen liikkumiseen. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

  • Move!-järjestelmä ja tulokset: Move!-järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi, Jyväskylän yliopisto, puhelin: 040 805 3945, sähköposti: mikko.huhtiniemi@jyu.fi
  • Tulosten terveydelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset: Lääkäri, johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti, puhelin: 040 505 9157, sähköposti: tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi

Muita paikallisia esimerkkejä lasten ja nuorten toimintakyvyn ja liikkumisen edistämisestä kunnissa ja kouluissa:

Move! -mittaustuloksiin tästä.⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Eriteltynä löytyvät koko maan tulokset, tulokset kunnittain ja hyvinvointialueittain.