Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelma taklaa liikkumattomuuden ongelmaa

Muuttuneet elintavat liikkumattomuuden taustalla 

Elintavoissa tapahtuneiden muutosten myötä ihmisten luontainen liikkuminen on vähentynyt. Kaikki ikäryhmät koululaisista ikääntyneisiin viettävät suurimman osan valveillaoloajasta istuen tai makuullaan. Liikkumattomuuden ja paikallanolon myötä ihmisten työ- ja toimintakyky on heikentynyt ja ongelmia on nähtävissä jo lapsilla.  

Päijät-Hämeessä liikkumattomuuden haasteeseen haetaan ratkaisuja Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelmalla. Sen tavoitteena on lisätä kaikkien päijäthämäläisten fyysistä aktiivisuutta ja vähentää paikallaanoloa. Ohjelma rakentuu yksilöön, yhteisöön, järjestelmään sekä olosuhteisin ja ympäristöön liittyvistä toimenpidekokonaisuuksista.  

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Pekka Komu on huolissaan päijäthämäläisten liikkumattomuuden lisääntymisestä.  

• Muutos aikaisempaan on hätkähdyttävän iso. Liikkumisen lisääminen ja terveellisten elintapojen omaksuminen vaatii kulttuurin muutosta, mikä ei tapahdu nopeasti. Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelma on yksi työkalu muutoksen tekemisessä, toteaa Komu. 
  
  

Ketkä hyötyvät päijäthämäläisten aktiivisemmasta arjesta? 

Ensisijaisina hyötyjinä aktiivisesta arjesta ja liikunnasta ovat tietenkin asukkaat itse. Riittävä liikkuminen on yhteydessä mm. fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, oppimiseen ja työkykyyn. Liian vähäinen liikkuminen on puolestaan yhteydessä moniin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen sekä masennukseen. Kaatumiset ovat ikäihmisten yleisimpiä ja kalliita tapaturmia. Väestötasolla kaatumisten ehkäisyssä tehokkain keino on monipuolinen liikkuminen.  

Liikkumisella terveitä työntekijöitä ja lisää euroja 

Työikäisen väestön työn tuottavuus laskee sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena, joten työnantajat ovat merkittäviä hyötyjiä terveyden kannalta riittävän liikunnan toteutumisesta.  

• Myös kunnat hyötyvät edistäessään kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia, sillä valtio huomioi kuntien toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahaa (hyte-kerroin) maksaessa, muistuttaa hyvinvointipäällikkö Saila Juntunen. Koska liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, on liikunta merkityksellinen kokonaisuus myös hyvinvointialueelle. Asukkaiden terveyden vahvistuessa palvelutarve vähenee, jolloin kustannusten hillintä on mahdollista, jatkaa Juntunen.  

Kenen vastuulla liikkumisen edistäminen on? 

Vastuu päijäthämäläisten liikkumisen edistämisestä kuuluu käytännössä kaikille. Jokaisella meillä on vastuu omasta sekä läheistemme liikkumisesta ja arjen aktiivisuudesta. Päätöksentekijät, kunnat, hyvinvointialue, seurat, järjestöt, työpaikat, yritykset, koulut ja oppilaitokset sekä monet muut toimijat voivat tehdä liikkumista edistäviä toimia omalla vastuualueellaan. 

• Pidän erittäin tärkeänä, että lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on mahdollista varallisuudesta huolimatta. Jokaisella päijäthämäläisellä lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus harrastukseen, sanoo Pekka Komu. 

Saavuttaaksemme ohjelman tavoitteet tarvitaan eri hallinnonalojen ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin maakunnallisesti sekä kuntien sisällä. Tavoitteena on, että liikkumisohjelma kokoaa yhteen liikkumisen edistämistyötä tekeviä ja se on aktiivisessa käytössä koko Päijät-Hämeessä. 

Maakuntahallitus hyväksyi liikkumisohjelman 13.3.2023 ja se lähetetään hyväksyttäväksi alueen kuntiin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.  

Tutustu:

#LiikkuvaPäijät-Häme2030

Lisätietoja:

Saila Juntunen  
hyvinvointipäällikkö, Päijät-Hämeen liitto 
saila.juntunen(at)paijat-hame.fi 
p. 044 077 3022 

&

Mai-Brit Salo  
aluejohtaja, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
maippi.salo(at)phlu.fi 
p. 040 836 7766