Harrastamisen Suomen mallilla tärkeä rooli lasten ja nuorten arjessa

Harrastamisen Suomen malli tavoittanut jo yli 2000 koulua

Syksyllä 2020 pilottihakuna ja koululaiskyselynä alkaneesta Harrastamisen Suomen mallista (HSM) on tullut tärkeä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääjä. Mieluisia ja maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteyteen oli päättyneellä lukuvuodella yhteensä 262 kunnassa ja yli 2000 koulussa. Erilaisia toteuttamismalleja ja kokemuksia käytiin läpi HSM-kehittämishankkeen päätöswebinaarissa 12.6.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa HSM-aluehankkeessa oli mukana 11 liikunnan aluejärjestöä, jotka kehittivät toimintaa yhteistyössä kuntien ja seurojen kanssa. Myös valtakunnallisella tasolla yhteistyökumppaneiden merkitys oli suuri. Yhteistyötä tehtiin Paralympiakomitean, Mieli ry:n sekä Harrastamisen Suomen Malli -yhteyspisteen kanssa.

Ylitarkastaja Sari Virta opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi, että asetetuista tavoitteista suuressa osassa alueiden HSM-kehittämishankkeissa toteutui enemmän kuin yksi tavoite. Tavoitteita olivat muun muassa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistäminen kunnissa ja seuroissa, harrastustoiminnan arvostuksen nostaminen, ohjaajien ja valmentajien pedagogisen tai muun osaamisen lisääminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamisen edistäminen.

Harrastamisen Suomen mallin taustalla on vuodesta 2020 alkaen joka toinen vuosi teetetty koululaiskysely, jolla kartoitetaan lasten omat toiveet. Kysely toteutetaan myös tänä vuonna.

– Lasten liikuntaharrastustoiveiden kärjessä on ollut kyselyn molemmilla kerroilla parkour. Seuraavaksi eniten on toivottu kiipeilyä sekä talvilajeista lumilautailua ja laskettelua, kertoi Virta.

Tarjonta monipuolistui

Harrastamisen Suomen malliin on Virran mukaan sisällytetty hyvien käytänteiden ja kuntamallien jakaminen, joka toteutui myös päätöswebinaarissa esitysten ja videoiden avulla. Riihimäen harrastamisen mallia esitteli projektikoordinaattori Karoliina Salminen. Päättynyt lukuvuosi oli Riihimäellä HSM-toiminnan kolmas vuosi.

–  Meillä on ollut harrasteryhmiä noin 40 ja eri järjestäjiä noin 25. Seurojen avulla on pystytty vastaamaan paremmin lasten ja nuorten toiveisiin, totesi Salminen. Ongelma on ollut osaavien ohjaajien saaminen, minkä hän arveli tulleen eteen muissakin pienemmissä kunnissa.

Salminen pohti Riihimäen hankkeen esittelyssä myös saavutettuja tuloksia. Hänen mukaansa HSM-harrastustoiminta on tullut paikallisesti tutuksi seuroille. Järjestäjiksi on saatu uusia toimijoita ja tätä kautta myös monipuolisempaa harrastustarjontaa.

– Aluejärjestön koulutusten kautta liikuntaseuroille on saatu osaamista, kiitteli Salminen. Lisäksi hän totesi, että tuleville lukuvuosille on nyt toimintatapoja valmiina.

Koulutus avainasemassa

Myös Tornion harrastamisen mallia esitellyt harrastuskoordinaattori Jenna Keränen kiitteli aluejärjestöltä (Lapin Liikunta) saatua tukea ja sparrausta. Heillä harrastusryhmiä oli yhteensä 60 ja ohjaajia 16.

– Mukana oli useita erilaisia yhteistyötahoja, ei pelkästään liikunnan alalta, totesi Keränen. Tornion Metka-harrastustunteja oli liikunnan ohella muun muassa kokkauksessa ja digipeleissä/koodauksessa.

Yksi HSM-aluehankkeen tuloksia on harrasteohjaajan koulutusvalikko, jota esitteli seuratoiminnan kehittämispäällikkö Marko Mäenpää Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:stä. Liikunnan aluejärjestöjen verkkosivuille päivitetty valikko ohjeistaa ohjaajia valitsemaan omaan tarpeeseen sopivan koulutuksen: koulutuksia on aloitteleville, jonkin verran ohjanneille, kokeneille ja soveltavan liikunnan ohjaajille. Valikossa on myös kaikille ohjaajille sopivia koulutuksia, muun muassa ”Nuori mieli urheilussa”-verkkokoulutus. Koulutusvalikkoon ja muuhun hankkeen materiaaleihin voit tutustua aluejärjestöjen verkkosivuilla https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/seuratoiminta/harrastamisen-suomen-malli/

Ohjaaja: POKS haltuun

Kaikille avoin ja saavutettava liikuntaharrastus tarkoittaa liikuntaharrastusta, jossa kaikki kokevat olevansa tervetulleita sellaisina kuin ovat. Näin määritteli lasten ja nuorten liikunnan suunnittelija 
Kaisa Kiri Paralympiakomiteasta.

–  Lähtökohtana on, että jokainen lapsi voi olla harrastuksessa oma itsensä ja kokee onnistumisia sekä pärjää siinä missä muutkin, totesi Kiri. Hän ohjeisti suunnittelemaan toimintaa tukea tarvitsevan lapsen näkökulmasta: tietääkö lapsi, onko hän tervetullut tai miten hän pystyy harrastustilassa toimimaan.

Kiri esitteli myös Kaikille avoin – POKS-muistilistan, josta on ohjaajille hyötyä kaikessa harrastustoiminnassa. POKS tarkoittaa puitteita, ohjaajien valmiuksia, kysymyksiä (suunnittelua, jossa ovat mukana myös lapset ja nuoret) sekä seuraamista ja arviointia.

 Päätöswebinaarissa esiteltiin myös Harrastuskaverimallia. Pilottivaiheessa olevan toimintamallin tavoitteena on kannustaa vähän tai ei lainkaan harrastavia lapsia osallistumaan harrastustoimintaan.

–  Harrastuskaverit ovat vertaisia tai kokeneempia vertaisia. He saattavat harrastajan ryhmiin ja osallistuvat toimintaan sekä ovat tarvittaessa myös ohjaajan apuna, esitteli Sofia Hilska Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:stä. Kuntien ja seurojen tueksi harrastuskaverimallin toteuttamisessa on HSM-aluehankkeessa tuotettu tuki- ja markkinointimateriaalia sekä koulutus harrastuskavereina toimiville.

Teksti: Kirsi Kuusisto

Lisätietoja alueellisesta toiminnasta
jaakko.raty@phlu.fi, 040 552 4261