Liike on lääke ja merkittävä asia uudelle hyvinvointialueelle

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Liikunnalla on keskeinen rooli ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa.  Suurin osa suomalaisista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän, ja liian vähäisestä liikunnasta syntyvät kustannukset ovat Suomessa yli 3 miljardia euroa vuodessa Pelkästään Päijät-Hämeessä vuotuinen liikkumattomuuden kustannus on vuosittain varovaisestikin arvioiden yli 110 miljoonaa euroa. (UKK instituutti tutkimus).

Liikunnalla on positiivinen vaikutus elämään monella tapaa: koulumenestykseen, ansiotuloihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen, lisää yhteisöllisyyttä, vähentää sairauspoissaoloja, lisää työtehoa ja kohentaa työkykyä, ehkäisee pitkäaikaissairauksia ja auttaa niiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee hyvinvointialueiden yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi. Sen tulisi vahvasti linjata kuntien, alueen ja järjestösektorin yhteistyöstä.  Hyvinvointialue rakennetaan yhteistyöstä ja järjestöt ovat tähän valmiita. Kaikki järjestöt tulee nähdä kokonaisuutena voimavarana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäjinä yhdyspinnoilla sekä sote-palvelutuotannossa.

Hyvinvoinnin ja terveyden hyötyjen varmistamiseksi liikunnan edistäminen ja siihen liittyvä liikuntaneuvonta / elintapaneuvonta sekä palveluketjut tulee kirjata hyvinvointialueiden strategiaan. Järjestöjen ja hyvinvointialueiden välille tulee rakentaa järjestelmällinen vuoropuhelu ja yhteistyö, jotta järjestöjen osaaminen, palvelut ja vapaaehtoistyön voimavarat tulevat alueellisen hyvinvointityön käyttöön.

Liikunta- ja urheiluseuroilla on keskeinen rooli matalan kynnyksen liikuntapalvelujen ja harrastustoiminnan järjestäjänä yhteistyössä ns. sivistyskunnan ja hyvinvointialueen kanssa. Seurat vastaavat omalta osaltaan siis liikunnan palveluketjun loppupäästä.

Ensimmäisellä valtuustokaudella hyvinvointialueen toimijoiden ja päätöksentekijöiden aivan olennainen suuntavalinta on, meneekö alue kohti ongelmien korjaamista vai halutaanko samalla ennaltaehkäistä tulevia ongelmia ja lisäämään hyvinvointia.

Aluevaaleissa tammikuussa me kaikki voimme vaikuttaa, ketkä Päijät-Hämeessä tekevät tulevina vuosina merkittävimmät hyvinvointipäätökset. Niissä valitaan aluevaltuustot, jotka käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa seuraavat neljä vuotta, joten muistakaahan käydä äänestämässä hyvinvoinnin puolesta!

Terveisin 
Mai-Brit Salo
Aluejohtaja
Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry