MIELENKIINTOINEN TUTKIMUS
Törmäsin Aamulehdessä 30.9.2024 julkaistuun kirjoitukseen, jossa käsiteltiin rasvamaksan yleisyyttä lapsilla. Valitettavasti artikkeli on luettavissa vain tilaajille. On huolestuttavaa, että tämä sairaus on yleistynyt Suomessa, vaikka sen ehkäisy ja hoito ovat loppujen lopuksi varsin yksinkertaisia: terveelliset elämäntavat, liikunta ja tasapainoinen ruokavalio. Tahdon jakaa asian teille, jos se herättäisi miettimään lasten liikkumisen tärkeyttä. Tässä tekemäni tiivistelmä Aamulehden julkaisusta ja lopussa vielä pari linkkiä tutkimukseen sekä itse väitöskirjaan.
Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Linnea Aitokari on selvittänyt väitöskirjassaan lasten maksasairauksien yleisyyttä ja seulontakäytäntöjä. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa rasvamaksaan sairastuneiden lasten määrää on selvitelty Suomessa. Väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 4.10.2024.
Linnea Aitokari on huomannut, että rasvamaksan lisäksi muut maksasairaudet ovat lisääntyneet lapsilla. Yleisin syy rasvamaksasairauteen on ylipaino ja lihavuus. Aikuisilla myös runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö voi johtaa sairauteen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että rasvamaksa on 25-30% aikuisväestöstä. Ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla osuus saattaa olla jopa 40%. "Tutkimusaineistossani nuorimmat rasvamaksapotilaat olivat 2-vuotiaita"
Maksan tehtävä on huolehtia ravintoaineiden jakautumisesta kehossa. “Kun ihminen saa enemmän energiaa, kun hän kuluttaa, maksa alkaa varastoida ylimääräistä energiaa rasvapisaroiden muodossa. Kun yli viiteen prosenttiin maksasoluista on kertynyt liikaa rasvaa, puhutaan rasvamaksasta” Myöhemmin maksasoluja kuolee ja tilalle kehittyy arpikudosta. Kun arpikudosta on kertynyt paljon, puhutaan maksakirroosista, jonka hoitona on maksansiirto. Ennen maksakirroosin syntyä maksa voi vielä palautua, jos sairaus havaitaan ajoissa ja jos elintapoja muutetaan.
On havaittu myös, että lapsilla ja nuorilla, joilla on rasvamaksa, voi kehittyä nuorempana myös aikuistyypin diabetes tai sydän- ja verisuonisairauksia. “On myös näyttöä siitä, että lapsena syntynyt rasvamaksa voi edetä kirroosiksi jo lapsuudessa. Ongelma on vakava, sillä pitemmällä aikavälillä yksi maksansiirto voi maksaa jopa miljoona euroa. Siirtomaksoista on myös pulaa”
Rasvamaksa voi parantua, jos se todetaan ajoissa. Tärkein hoito sekä aikuisilla että lapsilla on elämäntapojenmuutokset. Kasvispainotteinen ja kuitupitoinen ruokavalio sekä liikunta auttaa hoidossa.” On todettu, että jo 20 minuuttia hengästyttävää liikuntaa päivässä vähentää maksan rasvoittumista, vaikka painossa ei tapahtuisi mitään muutoksia.” Myös unella on merkitystä, sillä “jos nukkuu huonosti, se voi aiheuttaa stressitilaa kehossa. Kun lapsia on ohjattu nukkumaan enemmän ja parantamaan unen laatua, se on auttanut ylipainoon ja rasvamaksaan”
“Tarvitaan myös laajempia hyötyliikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon kannustavia muutoksia yhteiskunnassa. Myös ylipainoon liittyvää stigmaa pitää vähentää sekä tukea lasten harrastuksia ja lapsiperheiden jaksamista.”
Täältä löytyy lisää tutkimuksesta:
Tutkimus:
Koko väitöskirja:
Loppuun vielä hieman pohdittavaa:
Jos kerran jo 20 minuutin hengästyttävä liikunta vähentää maksan rasvoittumista niin eiköhän oteta kaikki tavoitteeksi liikkua itse ja liikuttaa lapsiamme vähintään sen verran ihan joka päivä? Liikuntasuositus kun kuitenkin on 7-17 vuotiaille lapsille ja nuorille tunti reipasta ja rasittavaa liikuntaa joka päivä ja alle kouluikäisille 3 tuntia liikkumista joka päivä, josta hengästyttävän ja vauhdikkaan liikunnan osuus on tunti ihan jokaisena päivänä!
Alla linkki UKK-instituutin sivuille, jossa kerrotaan liikunnan moninaisista vaikutuksista lapsen ja nuoren kehitykseen. Kannattaa lukaista läpi!
Ja vielä voit käydä vielä laskemassa liikkumattomuuden kustannukset. Tuntuu melko hurjilta luvuilta, joihin voisimme vaikuttaa melko pienillä teoilla ja muutoksilla.
Toivottavasti sain jotain ajatuksia heräämään myös sinulla!
